Kai Häkkinen <***@saunalaht.fi> wrote:
: Käytännön ongelma on kuitenkin kaadettu opettajien syliin. Virkamiehet
: ja muut porukat syyttävät opettajia, jos oppimistuloksissa on ongelmia.
: Perusongelman ymmärtäminen tuntuu olevan täysin ylivoimaista
: poliitikoille ja virkamiehille. Keksi nyt sitten tähän ratkaisua!!!
:
: Kaitsu
Niin banaalia kuin se onkin, täytyy taas kerran
muistuttaa, että tämä parinkymmenen viime vuoden
aikana tapahtunut osaamisen romahdus on seuraus
yhteiskunnassa tehdyistä poliittisista päätöksistä.
Niistä merkittävin oli tasokurssien poistaminen
yläasteelta sekä hieman myöhemmin matematiikan
neljännen viikkotunnin poistaminen ysiluokalta.
Viimeisin suuri päätös, joka lopullisesti pudottaa
matematiikan oppimisen pohjamutiin, on kuluvana
vuonna käyttöön otettu lukion uusi opetussuunnitelma.
Päätöksistä vastuulliset lienevät jäljitettävissä
erinäisistä asia- ja pöytäkirjoista.
Kerron lyhyesti vain parista mieltäni
rassaavasta yksityiskohdasta.
1) Jo vuosia sitten on polynomien jakolaskussa
rajoituttu käytännössä tapauksiin, jossa jakaja
on 1. asteen polynomi, mutta nyt sekin asia on
siirretty pakollisesta kurssista n:o 2 syventävään
kurssiin n:o 12, jota eivät kaikki edes jaksa valita
ohjelmaansa. Olen opettanut lukiossa pitkää matematiikkaa
neljännenvuosisadan ja muistan hyvin, miten
vielä 80-luvun lopulla lukioon tulevat osasivat
jakaa polynomin 1. asteen tekijällä jakokulmassa,
sillä asiaa oli opeteltu ysiluokalla. Lähes kaikki
laajan tasokurssin oppilaat osasivat jo lukioon
tullessaan tämän asian. Joku voi sanoa, että mitäs
yhdestä pienestä teknisestä laskuoperaatiosta,
senhän voi oppia milloin tahansa. Mutta kyse ei
todellakaan ole "yhdestä teknisestä laskuoperaatiosta"
vaan asiaan liittyy koko jakolaskun syvin olemus,
nimittäin se, että koko jaettava jaetaan ja jakajana
toimii koko jakaja. Jakokulman harjoittelun yhteydessä
tämä viisaus kiteytyy oppilaan päähän ns. hiljaiseksi
tiedoksi, minkä jälkeen ei tule kysymykseen summan
yksittäisten termien supistaminen rationaali-
lausekkeista ym. vastaavat toilailut; ks.
http://www.mantta.fi/~hamlet/math/jakolasku.pdf
Jakokulman kohdalla on kyse peruslaskutoimitusten
syvällisestä ymmärtämisestä. Vaikka symboliseen
laskemiseen kykenevät koneet osaavat tehdä näitä
laskutoimituksia, on niiden sisältö kuitenkin
ymmärrettävä. Miten opettaa derivaatan käsitettä
oppilaalle, joka ei ymmärrrä jakolaskua! Voidaan
viisastella, että symbolisen laskennan ohjelmat
osaavat myös derivoida. Ne eivät kuitenkaan osaa
mallintaa luonnontieteistä ja tekniikasta kumpuavia
ongelmia differentiaaliyhtälöiksi; siihen tarvitaan
derivaatan käsitteen ymmärtämistä ja se puolestaan
edellyttää jakolaskun käsittämistä.
2) Kokonaisuus vektorit/analyyttinen geometria
olisi järkevää opiskella niin, että ensin
opittaisiin vektorilaskennan alkeet, joita sitten
maksimaalisesti sovellettaisiin analyyttisessä
geometriassa. Nyt uusi ops määrittelee tarkasti,
että ensin anal.geom. ilman vektoriopin tarjoamaa
kätevää työkalua, ja sitten vektoriopin kurssi,
joka ei täten "nivelly" kunnolla mihinkään osaan
lukion oppimäärästä. Analyyttisen geometrian osuudessa
joudutaan näinollen antamaan todistuksetta kaavoja,
joilla ratkaistaan suorien kohtisuoruus tai lasketaan
pisteen etäisyys suorasta, tai todistamaan ne keinotekoisen
vaikeasti. Nähdäkseni vektorin käsite on niin tärkeä
matematiikan peruskäsite, että opsin laatijoiden olisi
pitänyt tehdä kaikkensa, että sen opiskelu olisi
tullut mielekkääksi.
Ehkä tämä tyhmistymisen trendi, joka kuuluu olevan
ongelmana kaikissa kehittyneissä länsimaissa, johtuu
jostakin ympäristötekijästä, esimerkiksi autojen
polttoaineisiin lisätystä lyijystä. Lyijyn tyhmistävä
vaikutus on yleisesti tunnettu ja sitä on jo 1920-luvulta
asti tupruteltu ympäristöömme käsittämättömät määrät.
Vasta noin 10 vuotta sitten lyijyn käyttö polttoaineissa
kiellettiin. Ehkä poliitikkojen päätökset matematiikan
opetuksen romuttamiseksi johtuvat lyijyn aiheuttamasta
lasten todellisesta tyhmistymisestä. Jos näin on, niin
nyt lienee kasvamassa lyijytön sukupolvi, ja matematiikan
opseja voitaisiin reivata piankin todellisen oppimisen
suuntaan.
Näissä mietteissä ja eläkeikää odotellessa
\mho